Válggaprogramma 2021-2025

Bargiidbellodat háliida váldit politihkalaš stivrema ja eaiggátvuođa vai áimmahuššá sámi álbmoga vuoigatvuođaid ja boahtteáiggi vejolašvuođaid. 

Sámi álbmot lea álot orron eanaguovllus maid mii gohčodit Sápmin. Nugo eará álgoálbmogat, de leat mii juohkán guovlluid eará álbmogiiguin, ja eallán iešguđet stáhtafámuid vuolde. Min álbmot lea gierdan geahččalusaid maid eai gal olus earát leat šaddan vásihit. Danin lea min eallinvuogi, min kultuvrra ja giela dehálaš suddjet, hukset ja loktet ođđa allodagaide boahtteáiggis. 

Midjiide lea ceavzilis servodat dehálaš. Jus válljet min jienastit válggas, de mii geahččalit sihkkarastit ahte luondu, giella ja kultuvra nanosnuvvá jagis jahkái. Mii searvat Sámediggeválgii ráhkadan dihte buoret sámi servodaga. Mii áigut sihkkarastit min politihkalaš sajádaga ja ovddidit min vuoigatvuođaid ja beroštumiid.

 Bargiidbellodat oaivvilda ahte searvevuohta, solidaritehta ja dásseárvosašvuohta gaskkal sápmelaččaid lea dehálaš vai boahtteáiggis leat nannoseappot ovttas. Mis lea jáhkku nanu servodahkii gos leat ealli sámegielat. Gos mii máhtuin min árbevieruid, dovdamušain lundui ja resurssaide mat leat min birra sihkkarastit iežamet árbevirolaš bargosajiid seammásgo ovdánahttit ođđa. 

Riikkaorganisašuvdna (RO/LO) lea iežas riikkaidgaskasaš áŋgiruššamiin leamaš mielde ásaheame ILO-konvenšuvnna 169. Bargiidlihkadusa ja RO/LO bargguin ratifiserejuvvui Norggas ILO 169 1990:s. Dat lea okta váldocakkiin álgoálbmotpolitihkas, sámepolitihkas ja norgga politihkas. Mii áigut joatkit ILO čuovvolanbargguin buot politihkkasurggiin ovttas Bargiidlihkadusain.

Sámediggi lea sápmelaččaid álbmotválljejuvvon orgána mas leat sápmelaččat ja mii lea sápmelaččaid váste, dat galgá nannet min politihkalaš sajádaga ja ovddidit sápmelaččaid vuoigatvuođaid ja beroštumiid. Mii galgat sihkkarastit ahte sámi servodaga ovdáneapmi manná min dárbbuid, árvvuid ja vuoruhemiid mielde, ON konvenšuvnnaid ja ILO-konvenšuvnna ektui. Bargiidbellodaga bajitdási mihttomearri lea nanu Sámediggi masa sámi álbmogis ja muđui álbmogis lea luohttámuš.

Jus galgat olahit iežamet mihtuid, de lea dehálaš ahte lea nanu ovttasbargu álbmotválljejuvvon orgánaiguin ja hálddašeddjiiguin, buot dásiin. Mis lea jáhkku searvečovdosiidda ja háliidit láhčit dasa ahte mii galgat ovttas sihkkarastit dan ahte buohkat ožžot vejolašvuođa ovdánahttit iežaset kultuvrra ođđaáigásaš servodagas

Nuorat leat erenoamáš dehálaččat jus galgat olahit iežamet mihtuid. Ođđa buolvvat sáhttet ođđa áŋgirvuođain, máhtuin ja rievdadandáhtuin veahkehit ahte mii boahtteáiggis leat nannoseappot go odne. Dan dihte lea Bargiidbellodahkii dehálaš nannet sámi nuoraidorganisašuvnnaid, sihkkarastet sidjiide buriid doaibmaeavttuid ja ovdánahttit nuoraid vejolašvuođaid mielváikkuheapmái.

Norga lea ásahuvvon guovtti álbmoga eanaviidosa ala, sápmelaččaid ja dáččaid. Goappaš álbmogis lea seamma vuoigatvuohta ovdánahttit kultuvrraset ja gielaset. Bargiidbellodat háliida ahte sámi servodat galgá addit vuođu buori eallimii masa vuođđun leat ođđaáigásaš servodaga prinsihpat, seammásgo árbevirolaš sámi árvvut leat vuođđun ovdáneapmái.

Min mánát ja mánáidmánát galget sáhttit eallit sámi guovlluin, sis lea bargu doppe, sáhttet hupmat sámegielaid ja dovdat gullevašvuođa nanu sámi servodahkii. Sii galget gullat searvevuhtii ja galget leat čeavlát iežaset sámi identitehtain ja árbbiin maid min máttut leat addán midjiide. Mii galgat geavahit min máttuid máhtu go hábmet servodaga maid mii háliidit; sii leat dehálaš resursan go galgat viidásetfievrridit giela, kultuvrra, árbevirolaš máhtu ja eallinvuogi.

Mii galgat boahtteáiggis maiddai eallit dainna maid luondu addá midjiide. Dan dihte lea dehálaš nannet vuoigatvuođaid min guovlluide ja resurssaide, vai luondduresurssat hálddašuvvojit árbevirolaš geavaheami álgooainnus. Ceavzilvuođa perspektiivvas háliidit mii maiddai fátmmastit árbevirolaš ealáhusaid, birgema ja kultuvrralaš eksisteanssa boahtteáiggis. Ealáhusaid siskkobealde boahtá árbevirolaš máhttu, álgoálbmotvuoigatvuohta ja ealáhusaid eksisteansa álot mannat ovdalii boranávdenáliid šiehtadusaid.

Árbevirolaš ealáhusain lea maiddai gilvu areálaid ja eará luondduresurssaid alde. Dat mielddisbuktá stuora hálddašanhástalusaid, maidda Sámediggi ferte gávdnat čovdosiid ovttas eará eiseválddiiguin.

Bargiidbellodaga sámepolitihkalaš bargu galgá váikkuhit servodahkii mas sosiálademokráhtalaš árvvut solidaritehta ja dásseárvu leaba caggin. Mii galgat buohkat veahkkin bargame dasa ahte Bargiidbellodat ain lea njunuš politihkalaš fápmu sámepolitihkalaš barggus.

Sámi guovlluin fertejit ráhkaduvvot ođđa bargosajit ja dáppe ferte leat álbmotlassáneapmi boahttevaš jagiin. Jus sámi kultuvra galgá nannejuvvot, de lea eaktu ahte nuorat sáhttet ja háliidit orrut báikegottiin gos sámegiella ja kultuvra lea oassin árgabeaivvis. Dutkan ja statistihkka čájeha ahte lea jámma eretfárren, ja álbmot boarásnuvvá dađistaga, sámi guovlluin. 

Bargiidbellodat háliida vuosttildit dán ovdáneami go bidjá fokusa ealáhusovdáneami árvvosmahttimii, ásahit bivnnuhis bargosajiid, orrunmiela ja ceavzilis báikegottiid. Dat ferte dáhpáhuvvat seammásgo vuolida dálkkádatluoitimiid ja váldá vára luonddumáŋggabealatvuođas. 

Ruoná molsun galgá dagahit árvolassáneami mas lea unnit ollislaš birasnuoskkideapmi ja luoitin. Lassáneaddji energiija ja fápmobuvttadeami dárbu addá seammás servodatlaš hástalusaid. Mii oaidnit ahte min luondu ja resursaguovllut leat garra preassa vuolde ja mii fertet suodjalit min kulturvuođu ja min areálaid boahtteáiggis. Mii fertet sihkkarastit ahte luondduresurssat báhcet maŋisbohttiide, nu movt min máttut dahke. Dálkkádathástalusat leat máilmmiviidosaččat. Mii galgat leat mielde dán barggus.

Dan dihte áigu Bargiidbellodat iežas politihkain Sámedikkis álggahit barggu ollislaš energiijastrategiijain mii guorahallá dálá ja boahttevaš energiijadárbbuid, ja movt mii čoavdit molsuma molssaevttolaš energiijagálduide. Dat ferte dáhpáhuvvat jođánit vai dálá “bihtás bihttái”- huksen bissehuvvo. Mii fertet ásahit diehttevašvuođa, čađačuovgi proseassaid ja ollislaš jurddašeami boahtteáiggi váste.

Bargiidbellodaga sámepolitihkas leat nanu searvevuođat mihttun, ja mii háliidit vuosttildit ovdáneami gos ovddasvástádus sámegillii privatiserejuvvo ja šaddá ovttaskasolbmo ovddasvástádussan.  

Bargiidbellodat áigu váldit erenoamáš ovddasvástádusa joksat dan mihttu ahte sis geain lea sámegiella nubbingiellan vuođđooahpahusas šaddet doaibmi guovttegielagin. Sámi ohppiin geain lea sámegieloahpahus galgá leat oahppofálaldat mas lea dásseárvosaš kvalitehta ja viidodat, beroškeahttá gos orrot ja leago dat suohkan gos sii orrot oassin giellahálddašanguovllus. 

Bargiidbellodat áigu bargat searvadahtti servodaga ovddas, gos buohkat leat ollesárvosaš oassálastit searvevuođas. Bargiidbellodat áigu ovddidit dásseárvvu ja ovttadássásašvuođa sohkabeliid gaskkas, dan dihte ferte buohkain lea seamma vejolašvuohta eallit rahpasit iežaset ráhkisvuođain ja seksualitehtain ovttadássásašvuođa ja miehtama vuođul.

Ambišuvdna: Sámi servodat galgá leat nanu ja oinnolaš searvevuohta.

Prinsihppa:Searvevuohta galgá dagahit buriid giella-, kultuvra- ja oahppofálaldagaid sámi álbmogii sihke smávva báikegottiin ja gávpogiin. Dat galgá dagahit ealli ja máŋggabealat servodaga. Suohkanat leat dehálaš eaktobiddjiid giella- ja kulturpolitihkas. Jus galgat bisuhit, ovdánahttit ja ealáskahttit sámegielaid, kultuvrra ja servodateallima, de fertejit suohkanat oažžut rámmaeavttuid mat ovdánahttet buriid čovdosiid sámi álbmogii.

 Bargiidbellodat áigu bargat fátmmasteaddji servodaga ovddas, gos buohkat leat ollesárvosaš oassálastit searvevuođas. Giella- ja kulturpolitihka galgá heivehuvvot iešguđetlágán dárbbuide, nugo giela, kultuvrra ja servodateallima suddjemii, ovdánahttimii ja ealáskahttimii. Sámi servodagain fertejit dásseárvosaš, buorit dearvvašvuođafálaldagat ja bargit geain lea sámegiel- ja kulturgelbbolašvuohta leat lunddolaš oassin suohkanlaš bálvalusfálaldagain. 

Bargiidbellodat áigu: 

• Veahkehit oažžut arenaid mat nannejit identitehta ja ásahit buriid giella-, kultuvraja oahpahusfálaldagaid sámi álbmogii.

 • Nannet dálá ja ásahit ođđa ovttasbargošiehtadusaid fylkkagielddaiguin ja suohkaniiguin.

Ambišuvdna: Sámegiella buohkaide. 

Prinsihppa:Bargiidbellodat háliida ahte buot sápmelaččat galget oažžut vejolašvuođa geavahit iežaset sámegiela aktiivvalaččat. Giella lea okta sámi álbmoga deháleamos identitehtaguddiin. Dan dihte ferte giella leat olámuttos buohkaide geat háliidit ovdánahttit iežaset sámi identitehta, sidjiide geat leat váldán ruovttoluotta iežaset sámi identitehta ja sidjiide geat háliidit oahppat sámegiela. Sámegielaid ferte seailluhit ja viidásetfievrridit boahttevaš buolvvaide.

Jus dan galgat joksat, de fertejit skuvlaeaiggádat eambbo geatnegahttot bargat addimis buot vuođđooahpahusa ohppiide máhtu sápmelaččaid ja sámegielaid birra. Sámi sisdoallu fágain ferte leat biddjon vuođđooahpahusa oahppoplánadahkosii. Viiddiduvvon ja buoriduvvon sámegieloahpahusja giellaoahpahusfálaldat mánáidgárddiin ja skuvllain ii galgá leat sorjavaš orrunsajis. 

Bargiidbellodat áigu:

 • Lasihit oahppofálaldagaid áŋgiruššama Sámi allaskuvlla, UiT ja Davvi universitehta ja giellaguovddážiid bokte, ja bidjat gáibádusa dasa ahte oahppu fállojuvvo gáiddusoahpahussan/neahta bokte.

 • Aktiivvalaččat bargat áimmahuššame ja ovdánahttime buot sámegielaid. 

• Bargat nanneme refušuvdnaortnegiid suohkaniidda mat háliidit ásahit sámi giellaja kulturoahpahusa buohkaide skuvllas. 

• Čađahit sámegiela nuppigiela loktema, ja addit ekonomalaš ja fágalaš doarjaga daidda suohkaniidda mat háliidit leat mielde das. 

• Nannet giellaguovddážiid barggu oažžumis eambbo oidnosii sámegielaid ja sámi kultuvra servodagas. 

• Bargat buorideame skuvllaid giellaoahpahusa ruhtadeami. 

• Bargat dan ala ahte eambbosat ožžot sámegieloahpahusa doppe gos orrot.

 • Bargat dan ala ahte válljejuvvon guovlluide ovdánahttojuvvo pilohtaprošeakta guđege sámegiela váste, gos sámegiella boahtá dárogiela girjegiela dahje ođđa dárogiela sadjái oalgegiellan.

Oahpahus ja gelbbolašvuohta

Ambišuvdna: Sámegiella ja kultuvra galgá geavahuvvot aktiivvalaččat olles riikkas vai sámi identitehta ja searvevuohta nannejuvvo. 

Prinsihppa:Bargiidbellodat oaivvilda ahte buot mánáidgárddit ja skuvllat galget oahppat sámegiela ja kultuvrra birra, ja oažžut oahppofálaldaga sámegielas ja sámegillii. Sámegielagiid lohku galgá lassánit, ja galget ovdánahttot eambbo arenat sámegielaide.

Suohkanat galget oažžut doarvái resurssaid vai mánát ja nuorat ožžot oahpahusa sámegielas ja sámegillii. Buot mánát ja nuorat geat háliidit galget oažžut oahpahusa sámegielas ja sámegillii. Buorit searvevuođačovdosat mánáidgárddiin ja skuvllain galget álohii leat servodaga caggin. 

Bargiidbellodat oaivvilda ahte sámi giella- ja kulturgelbbolašvuohta galgá leat lunddolaš oassin dearvvašvuođa- ja fuolahusfitnuid oahpus. Geabbilis oahppofálaldagat fertejit ovdánahttot vai olbmot sáhttet oahpu gazzat olles eallinagi doppe gos sii orrot. 

Bargiidbellodat áigu:

• Bargat láhkanannet vuoigatvuođa sámegielat mánáidgárdefálaldahkii gos bargit leat sámegielagat, ja geat máhttet njálmmálaš árgabeaivválaš sámegiela. 

• Ahte mánáidgárddebargit galget oažžut sámegiel oahppofálaldaga, erenoamážit sámi suohkaniin. 

• Bargat láhkanannet vuoigatvuođa giellačoagganemiide buot vuođđoskuvlla ohppiide geain lea sámegiella olggobealde sámi váldoguovlluin. 

• Bargat oažžumis eambbo oahpaheddjiid geain lea sámi giella- ja kulturgelbbolašvuohta. 

• Bargat dan ala ahte buot oahppit Norggas ožžot álgooahpu sámi ja norgga oktasašhistorjjás, nugo dáruiduhttinproseassa ja makkár jođihanfámut dan duogábealde leat. 

• Bargat nanneme stipeandaortnega oahpaheddjiide geat háliidit kvalifiseret iežaset šaddat sámegieloahpaheaddjin. 

• Sihkkarastit gáiddus oahppofálaldaga vai eambbo sámegielagat váldet oahpaheaddjeoahpu, ja viidásetfievrridit barggu nationála oahpaheaddjefierpmádagain. 

• Bargat vai Sámediggi, gulahallama bokte suohkaniiguin, sihkkarastá ahte suohkanat eai leat okto barggus ovdánahttime sámegielat bálvalusaid.

 • Bargat vai sámi suohkanat sáhttet váldit vuostá buohccedivššárstudeanttaid geat galget bargohárjehallamii, vai sihkkarastá rekrutterema ja vai sámegiella nannejuvvo boarrásiidfuolahusas. 

• Bargat vai vuđolaš sámegiella galgá fállojuvvot buohkaide vuođđoskuvllas. 

• Bargat vai oahpahus sámi kultuvrra birra skuvllain oažžu stuorit temáhtalaš viidodaga. 

• Bargat vai sámegielat ožžot eanemus lági mielde dásseárvosaš meannudeami norgga oahpahusvuogádaga lohkansuorggi fálaldagain bachelor-, master- ja PHD - dásis. • Bargat vai eambbo oahpposuorggit ožžot fálaldaga sámi kultuvrra ja sámegiela čiekŋudeamis. 

• Bargat ovdánahttit ja heivehit dulkonbálvalusaid lohkansuorggi duohta sámi dárbbuide ja servodatdilálašvuođaide.

 • Nannet ja ovdánahttit stáhtalaš sámi joatkkaskuvllaid, ja joatkkaskuvlla skuvlafálaldagaid lullisámi ja julevsámi guovlluin 

Ambišuvdna: Árbevirolaš luonddu geavaheapmi ferte dohkkehuvvot leame dehálaš álgooaidnun sámi kultuvrii.

Prinsihppa:

Meahcci ja visot luonddubiras lea dehálaš vuođđu sámi kultuvrii, gillii ja servodateallimii. Sámi álbmot lea álot eallán luondduin ja luonddus, dan dihte ferte guovlluid hálddašit agibeaivveperspektiivvas. Kollektiivvalaš vuoigatvuođat, searvevuohta ja bearaš galgá ain leat okta vuođđogeđggiin sámi servodagas.

Sámi kultuvrras ja kulturvuogis galgá ain leat dat seamma ovdáneapmi, ja ovdánahttinvejolašvuođat, nugo muđui servodagas. Lea searvevuođa ovddasvástádus ahte sámi kulturárbi registrerejuvvo, duođaštuvvo ja suddjejuvvo boahtteáiggis leat min álbmoga oktasaš opmodahkan. Lea kultuvra mii definere olbmuid ja čatná min oktii ieš- definerejuvvon identitehta ja gullevašvuođa bokte. 

Bargiidbellodat áigu geavahit Sámedikki politihkalaš orgánan sihkkarastit álgoálbmogiid rievtti oassálastit min eananguovlluid geavaheamis, stivremis ja luondduresurssaid suddjemis. Árbevirolaš luonddugeavaheapmi nugo bivdu, guolásteapmi, sálaš ja čoaggin galget dohkkehuvvot leame dehálaš fáktoran vai mii seailluhit min álgoálbmotkultuvrra, ekonomalaš iešbirgejumi ja ovdánahttima. 

Bargiidbellodat áigu:

 • Ahte sámi kulturmuittut ja eanadatguovllut fertejit loktejuvvojit bajás kulturárbin. 

• Bargat dasa ahte sámi kulturárbi registrerejuvvo, duođaštuvvo ja suddjejuvvo boahtteáiggis min álbmoga oktasaš oamastussan.

 • Visot mohtorjohtolat boares heasta- ja tráktormáđijain ferte dohkkehuvvot dárbbašlaš ávkkástallanvuodjimii ja fievrrideapmái bivddu, guolásteami ja murjema oktavuođas. 

• Ahte Sámevuoigatvuođalávdegotti čielggadeapmi vuoigatvuođadilálašvuođaid dáfus lullelis Finnmárkku váldo politihkalaš meannudeapmái čuovvovaš áigodagas.

Ambišuvdna: Sámi kultuvra galgá leat oinnolaš ja olámuttos, vai sápmelaččat bisuhit, viidásetfievrridit ja ovdánahttet iežaset kultuvrra, giela ja servodateallima.

Prinsihppa:Bargiidbellodat galgá bargat sihkkarastime ahte lea ealli sámi kultureallin huksejuvvon kultuvrralaš máŋggabealatvuođa ja aktiivvalaš kulturfálaldagaid gaskkusteami ala, maiddai sámi kulturealáhusaid siskkobealde. Min kultuvra galgá leat vuolggasadjin Sámedikki kulturáŋgiruššamii servodagas ja das fertejit leat buorit rámmaeavttut ja ovdánanvejolašvuođat. Dál lea áigi oažžut nationálalaš sámi kulturloktema.

Bargiidbellodat galgá lea njunnošis das. Mii galgat mielde doarjume kulturaktivitehtaid ja sihkkarastit ovdáneami sámi kulturárbbis, sihke árbeguoddin ja vuođđun ođđabuvttadeami ealáhusgeainnuide. Sámi kultuvra galgá leat oinnolaš ja olámuttos molssolaš kultureallima bokte. 

 Bargiidbellodat áigu:

 • Sihkkarastit sámi kulturloktema. 

• Sihkkarastit ahte sámi museaid, teáhteriid, kulturásahusaid ja festiválaid ovdánanvejolašvuođat leat seamma dásisgo norgga kulturásahusaid. 

• Bargat ruhtadeame sámi mánáidteáhterfálaldaga, Deanu mánáidteáhtera modealla mielde, vai sáhttá ovdánahttit modeallaid maiguin viiddida nu ahte dás šaddat nationála fálaldagat.

 • Sihkkarastit ja ovdánahttit otná sámi girjebussefálaldaga. 

• Bargat dohkkehit, duođaštit ja váldit vára sámi báikenamain, bassi váriin ja eará kulturmuittuin. 

• Bargat nannet ja ásahit eambbo sámi viesuid ja kulturásahusaid, ja addit sámi deaivvadanbáikkiid fálaldaga beroškeahttá gos orru riikkas. 

• Bargat vai álggahuvvojit eambbo sámi kulturfálaldagat SAÁO:s/ollesáiggeskuvllas, aktivitehtaskuvllas, kulturskuvllas ja kultuvrralaš skuvlalávkkas. 

• Bargat nanneme sámi mediafálaldaga sámi unnitlogugielaide. 

• Vuoruhit nationála sámi dáiddamusea ásaheami ja huksenálggaheami Sámi vuorkádávviriid oktavuođas Kárášjogas.

 • Nannet áŋgiruššama bidjat sámi mediaide, sámi lágádusaide ja filbmabuvttadeapmái.

 • Árvvosmahttit sámi kultur- ja giellaarenaid guovlluin gos sámevuohta lea unnán oidnosis. 

• Áŋgiruššat sámi kultursuorggis bajideame digitaliserengelbbolašvuođa.

 • Bargat vai sihke Beaivváš Sámi Teáhterii ja sámi joatkkaskuvlii sihkkarastojuvvojit ođđa vistái ruhtajuolludeamit. 

• Bargat nannet Mearrasiidda barggu mas leat mearrasámi kultuvra ja giehtabargoárbevierut. 

• Bargat vai árbevirolaš luođi álbumáidde addo lassi ruhtadeapmi. 

Ambišuvdna: Dásseárvosaš ja buorit dearvvašvuođa- ja fuolahusfálaldagat. 

Prinsihppa: Bargit geain lea sámegiel- ja kulturgelbbolašvuohta galget leat lunddolaš oassin suohkanlaš bálvalusfálaldagas. Dearvvašvuođahástalusaid ferte dustet máhttovuđot ja kulturmihtilmas fálaldagaiguin. Ferte láhčit dili vai eanet dutkojuvvo mat leat sivvan veahkaválddálašvuhtii ja veagalváldimii, ja movt sáhttá unnidit veahkaválddálašvuođa ja veagalváldima servodagas. Juoga mii erenoamážit geavvá sámi nissoniid vuostá.

Bargiidbellodat áigu: 

• Aktiivvalaččat rekrutteret bargiid geain lea giella- ja kulturgelbbolašvuohta buot dearvvašvuođabálvalusa dásiide. 

• Dearvvašvuođabargiide addit nationála sámi giella- ja kulturgelbbolašvuođa fálaldaga. 

• Leat mielde barggus joksat nollavišuvnna iešsoardimiin. 

• Bargat vai Sámediggi ovttas suohkaniiguin álggaha doaimmaid, ja oassálastá prográmmain mat eastadit veahkaválddálašvuođa ja veagalváldima lagas relašuvnnain. 

• Bidjat mánáidgeafivuođa sámi servodaga áššelistui. Sámediggi ferte ovttas nationála eiseválddiiguin álggahit doaimmaid mat unnidit dan. 

• Bargat ásahit sámi heahte- ja inseastaguovddáža Kárášjohkii, mas lea johtti ossodat olles Sápmái. 

• Nannet ja ovdánahttit johtti dearvvašvuođabálvalusaid sámi álbmogii, ja ovdánahttit telemedisiinnalaš geavaheami. 

• Sihkkarastit ja ovdánahttit dulkonbálvalusaid vuođđodearvvašvuođabálvalusas ja erenoam ášdearvvašvuođabálvalusas. 

Ambišuvdna: Nuorat dat galget hábmet boahtteáiggi, dan dihte lea min otná bargu ráhkadit nuoraide arenaid, vai sii nagodit doaimmahit dan barggu.

Prinsihppa:Nuorat leat berošteaddjit, servodatkritihkalaččat ja rievdadusdáhtolaččat. Sámi servodat ferte veahkkin lokteme nuoraidbuolvva ovdan, ja sihkkarastit vuođu buolvva boahtteáigái. Mii dárbbašit nanu sámi nuoraidjienaid nationála ja riikkaidgaskasaš dásis, geat ovddastit Sámi boahtteáiggi. 

Bargiidbellodat galgá rahčat dan ovdii ahte nuoraid áŋgiruššan čalmmustahttojuvvo, ja ahte organisašuvnnaide sihkkarastojuvvojit buorit doaibmaneavttut. Nuoraid áŋgiruššan ferte nannoseappot čájehuvvot Sámedikki ja Sámi Parlamentáralaš Ráđi bargguin, mii doarjut nuorrabuolvva. 

Bargiidbellodat áigu:

• Ovdánahttit Sámedikki Nuoraidpolitihkalaš Lávdegotti (SNPL) mandáhta ja vejolašvuođa váikkuhit Sámedikki mearrádusaide. 

• Nannet sámi nuoraidorganisašuvnnaid ja sihkkarastit doaibmavuođu. 

• Láhčit dili nu ahte ásahuvvo nuoraidráđđi Sámi Parlamentáralaš Ráđi (SPR) vuollái. 

Ambišuvdna: Sámediggi galgá leat njunnošis oažžume dálkkádat neutrála servodagaid huksejuvvon sámi árbevieruid ja kultuvrra ala. 

Prinsihppa:Dálkkádatrievdadusat ja birasnuoskkideamit leat min áiggi stuorámus hástalusat, ja dat báidnet juo min árgabeaivvi. Sápmi ja ealáhusat mat leat dehálaččat sámi servodahkii ja sámi álbmogii galget ain oažžut ovdánanvejolašvuođaid; danin mii dárbbašit eambbo dutkama ja gelbbolašvuođa.

 Ollu dain doaimmain mat dál biddjojit johtui stuoraservodagas dusten dihte dálkkádatrievdadusaid čuhcet sámi ealáhusaide. Dan dihte ferte biddjot johtui bargu dálkkádat neutrála Sápmái Sámedikki olis vai oažžut ovdáneami mii maiddai lea sámi servodagaid eavttuid mielde. 

Bargiidbellodat áigu:

 • Bargat nationála doarjjaortnegiiguin vuođđoealáhusaid elektrifiserema ektui.

 • Bargat ovdánahttime strategiija mii dagaha molssaevttolaš sirdima energiijagálduide maidda máhttovuođđun lea sámi kultuvra ja servodat, sámi ealáhusat ja luonddu árvvusatnin.

Ambišuvdna: Min maŋisboahttit galget maiddai sáhttit orrut doppe gos háliidit, sis galgá leat bargu ja gullevašvuohta nanu sámi searvevuođaide gos gávdnojit resursaguovllut ja olámuttos resurssat. 

Prinsihppa:Bargiidbellodaga mihttu lea láhčit dili mainna háhkat eambbo bargosajiid jabivnnuhis báikegottiid. Máŋggabealat ássan- ja servodatstruktuvra addá stuorit vejolašvuođaid maiguin váldá vára sámi kultuvrras, gielas ja ealáhuseallimis. Meahcci, ja dan geavaheapmi, lea dehálaš buohkaide Sámis. Luondu lea dehálaš ávkkástallamii ja virkkosmahttimii. 

Sámedikki ealáhuspolitihka bokte áigu Bargiidbellodat sihkkarastit ávnnaslaš vuođu dasa ahte sámi servodagat seilot ja ovdánit. Mii áigut atnit vuođđun daid kultur- ja luondduaddon ovdamuniid mat mis leat, earret eará meahci dehálašvuođa ealáhusaide ja árbevirolaš geavaheapmái. Iežas biebmobuvttadeapmi šaddá eambbo ja eambbo mearkkašahtti. 

Dássedis boranávdehálddašeapmi boahtá danin leat okta dain deháleamos áššiin vai galget leame birgenvejolaš gilit ja sámi servodagat. Fertejit biddjot nannoseappot doaimmat johtui mat eastadit boranávdevahágiid, ja ferte bargat dan ala ahte sámi árbevierro- ja vásáhusvuđot máhttu šaddá oassin stáhtahálddašeami máhttovuođus. Earret eará berrejit álbmotrievttálaš prinsihpat geahččaluvvot Bern-konvenšuvnna vuostá, ja vejolaš rievttalaš proseassat fertejit čuovvuluvvot dán vuođul.

Min ealáhuspolitihkka lea láhčit dili ođđabuvttadeapmái, go kombineret ođđa ealáhusaid ja smávva ja stuora aktevrraid. Servodatekonomalaš ovdáneapmi, resurssaid ávkkástallama árvoháhkan ja gánnáhahttivuohta galgá mihtiduvvot ássama ja báikkálaš háhkkojuvvon bargosajiid mielde. Sámediggi galgá leat doarjjan suohkaniid bargui go sii ovdánahttet ođđa bargosajiid.

Ferte eambbo bargojuvvot dan guvlui ahte ásahuvvojit gealbobargosajit ja ođđa ealáhusat sámi suohkaniin ja guovllusuohkaniin. Mii fertet nagodit fállat nuorra olbmuide geain lea alit oahppu, máŋggabealat bargomárkana sámi suohkaniin, jus galgat jorgalahttit dan negatiivvalaš álbmotovdáneami dáin suohkaniin. Dán oktavuođas lea dehálaš doalahit Sámedikki gáiddus struktuvrra.

Bargiidbellodat galgá leat nanu doarjjafálli ovdáneapmái, gulahallama bokte bargoeallinorganisašuvnnaiguin. Ollu sámi servodagain leaba eanandoallu ja vuotnaguolásteapmi guokte dehálaš ealáhusa molssolaš ja ceavzilis eallinvuđđui. Dan dihte lea dehálaš ahte dát árbevirolaš ealáhusgeainnut maiddai dohkkehuvvojit dásseárvosaš sámi ealáhussan. Bargiidbellodat áigu mielváikkuheaddji dasa ahte Finnmárkkuopmodat iežas hálddašeami bokte sihkkarastá aktiivvalaš geavaheami olámuttos areálain.  

Ambišuvdna: Min vuoigatvuođat mearraresurssaide ja mearraresurssaid hálddašeapmái ferte dohkkehuvvot, vai mii ain sáhttit eallit ja orrut min árbevirolaš guovlluin 

Prinsihppa:Guolásteapmi ja mearadoallu leaba guokte dehálaš ealáhusa min riddoservodagain. Meara resurssat gullet searvevuhtii ja galget ávkkástallot ekologalaš ceavzilis vugiin, vai háhkkojuvvojit ođđa bargosajit ja árvvut nanu ássamii rittuin ja vuonain. Dás ferte gustot lagasvuođa prinsihpa. Resurssaid ávkkástallan galgá leat mielde sihkkarastime mearrasápmelaččaid guolástanvuoigatvuođaid nu ahte sáhttet eallit dainna. Mearraresurssaid hálddašeamis galgá mihttomearrin ovddidit nanu máddodagaid ja ávkkástallanvugiid maiguin oažžu buoremus lági guhkesáiggi ávkki.

Mearraluossabivddus, mii lea ealáhus, árbeguoddi ja identitehtadahkki, ferte leat eksisteansavuođđu ja lunddolaš sadji hálddašeamis. Vuonat leat dehálaš šaddanguovllut guliide, dan dihte ferte giehtaguššat čavgadit gildosa fatnasiidda mat leat badjel 15 mehtera guolástit siskkobealde vuotnalinnjáid, eai makkárge dábálaš lobit juolluduvvo. 

Mearrabiebmoindustriija dagaha bargosajiid ja lassiváikkuhusaid. Servodagat maidda dát doaibma čuohcá, galget oažžut buhtadusa biraslaš váivvádusaid ja areálačatnašumiid ovddas. Ovdáneapmi mearradoalus ferte stivrejuvvot nu ahte árbevirolaš ávkkástallan meara resurssain ii duvdojuvvo eret dahje vahágahttojuvvo.

 Bargiidbellodat áigu:

 • Sihkkarastit guollebivdofidnui rekrutterema nationála politihka rievdadeami bokte. 

• Bargat dan ala ahte stuorit oassi dorskeearis sirdojuvvo riddofatnasiidda. 

• Dagahit nu ahte šaddá eambbo dutkanvuđot máhttu meara ekologiija birra ja ekovuogádagaid balánssa birra.

 • Sihkkarastit ahte riddolinját bissot ja ahte eai makkárge dábálaš lobit ásahuvvo.

 • Sihkkarastit buktinvejolašvuođaid šárkafatnasiidda vuonain. 

• Ahte konsešuvnnaid juolludemiin deattuhuvvojit báikkálaš bargosajit ja báikkálaš liigeváikkuhusat. 

• Ahte áhpenuohttunfatnasiid konsešuvnnat main lea buktingeatnegasvuohta čuovvuluvvojit nu ahte dat dolvot guliid dohko gosa galge. Jus eai, de galget earit váldojuvvot eret ja sirdojuvvot riddofatnasiidda mat sáhttet buktit. 

• Bargat sihkkarastit eambbo máškitvuođa, molssaevttolaš bivdovugiid ja fanasgeavaheami otná áhpenuohttunfanaskonsešuvnnaide vai dat oadjudit ássama vuonain ja riddogáttiin. 

• Ii makkárge struktureren bivdofatnasiin mat leat vuollel 11 mehtera, ii galgga leat lohpi sirdit eriid bivdofanasjoavkkuide mat leat badjelis. 

• Kvalifikašuvdnagáibádusat berrejit differensierejuvvot jus galgá sáhttit doaimmahit guolásteami ja gonagasreabbá bivddu iežas vuonas. 

• Bargat viidáset dainna prinsihpain ahte sii geat giksašuvvet gonagasreabbá lassibivdduin eará guolástusas galget oažžut eari. Unnimus bivdofatnasiidda ferte gávpejorugáibádus eará guolásteamis sihkkojuvvot. 

• Ahte bivdoáiggit mearraluossabivddus lasihuvvojit vai guollebivdu sáhttá bissut ealáhussan ja kulturguoddin. 

• Fertejit álggahuvvot doaimmat mat jávkadit ruoššaluosa/jaskesmearaluosa luossajogain

Ambišuvdna: Boahtteáiggediđolaš boazodoalloealáhus mas ealáhusvuođđu sihkkarastojuvvo, nu ahte giella, kultuvra ja luondu ain háhká bargosajiid, sisaboađuid ja lasseárvvu searvevuhtii.

Prinsihppa: Bargiidbellodat galgá láhčit dili nu ahte boazodoalus leat doarvái resurssat váldit vára iežaset vuoigatvuođain go leat dásseárvosaš áššebeallin eiseválddiid ektui. Mii áigut maiddai sihkkarastit ahte boazodoalus leat doarvái ja einnosteaddji rámmaeavttut iežaset dollui, ja ahte sii ožžot sisaboahtovuođu seamma ládje go eará vuođđoealáhusat. 

Bargiidbellodat áigu:

 • Bargat dan ala ahte boazodoalloealáhusa riektesihkarvuohta almmolaš hálddašeamis sihkkarastojuvvo. 

• Bargat oažžumis ollislaš reviderema boazodoallolágas. • Bargat vai boazodoalu sisaboahtu lassána.

 • Sihkkarastit ahte gávdno máhttu ja gelbbolašvuohta boazodoalu birra buot hálddašanlađđasiin. 

• Bargat lasiheame DBS- doaimmaid nu ahte boazodolliid vahátriska unnu. 

• Lasihit bivddu ja báhčima boranávddiin.

 • Bargat einnosteaddji ekonomalaš rámmaeavttuid oažžut boazodollui main leat bistevaš dáhtonat doarjagiid ja buhtadusaid máksimii. 

• Leat mielde ásaheame doarjjaortnegiid boazodollui goavvejagiin, go guohtumat leat lássejuvvon (bodneskárti), jikŋon ja sullasaččaid

Ambišuvdna: Eanadoallu galgá dagahit ássama ja árvoháhkama. 

Prinsihppa:Bargiidbellodat háliida ceavzilis ja molssolaš struktuvrra eanadollui sámi guovlluin, mas infrastruktuvra ja doaibmavuođđu lea láhččojuvvon. Mii áigut ávkkástallat vejolašvuođaid maid stuora gilvinareálat ja guohtuneatnamat addet eanandoallobuvttadeapmái ja borramušgearggusvuhtii. Sámediggi galgá veahkehit kapitálain ja politihkalaš váikkuhemiin vai sihkkarastit ahte eanandoallu sámi guovlluin eanemus lági mielde bisuha biergo- ja mielkebuvttadeami. Dan vai guovllueanandollui oažžut oadjebas dili. Sentraliseren buvttadanbirrasiin ja hedjonan importasuodjalus deaddá hattit vulos ja muosehuhttá márkana balánsa.

 Bargiidbellodat áigu:

• Bargat buorideame infrastruktuvrra buorrin eanandollui.

 • Nannet báikkálašbiepmu, muohkadeami ja mearkagálvohuksema barggu.

• Veahkehit doalaheame alimus vejolaš mielke- ja biergobuvttadeami sámi guovlluin. 

• Lasihit bivddu ja báhčima boranávddiin. • Bargat addit eambbo nuoraide vejolašvuođa oažžut bargohárjehallan-/ hárjehallisaji eanandoalus.  

Ambišuvdna: Sámi meahcce- ja vásáhusealáhusain ráhkadit eambbo fálaldagaid sámi kultuvrra ja árbevieru vuođul. 

Prinsihppa:Bargiidbellodat háliida leat mielde ovdánahttime eambbo sámi kulturealáhusaid ja vásáhusfálaldagaid sámi kultuvrra ja sámi earenoamáš biepmuid vuođul, nugo oahpu sámi mátkeealáhussuorggis ja veahki márkanfievrredeapmái. 

Mii galgat ieža njunnošis ovddideame vásáhusealáhusa masa vuođđun lea min iežamet historjá, kultuvra ja ássan. Dán vai sihkkarastit báikkálaš eaiggátvuođa ja eambbo bargosajiid mat bohtet buorrin min servodahkii. 

Bargiidbellodat áigu:

 • Láhčit dili ovdánahttit ceavzilis vásáhusealáhusaid main lea fokus kvalitehtii ovdaliigo kvantitehttii. 

• Bargat ásahit dan boares 5 km- njuolggadusa olgoriikalaččaide geat háliidit bivdit fylkka- ja riikageainnuid lagas jávrriin.

Ambišuvdna: Sámi álbmot galgá veahkehit ahte álgoálbmogat sáhttet leat eaktobiddjit solidáralaš servodatovdáneapmái iežaset giela, kultuvrra, resursaguovlluid ja searvevuođa bokte. 

Prinsihppa:Sámi Parlamentáralaš Ráđđi (SPR) ferte nannejuvvot vai álgoálbmogat ovttas bidjet áššelistui ovdáneami iežaset guovlluin ja báikegottiin. Mii galgat ieža sihkkarastit sihke ávnnaslaš ja vuoiŋŋalaš kulturárbbi ja vuođu min ássamii ja kulturbargguide, mas davviguovllut leat earenoamáš dehálaččat.

 Sámediggi galgá sáhttit váikkuhit buoret mearridanvuođuin mii váikkuha min árgabeaivvi, dehálaš kanálaid bokte nugo EO, ON ja eará riikkaidgaskasaš arenaid. 

Bargiidbellodat áigu: 

• Nannet Sámi Parlamentáralaš Ráđi (SPR) ja ásahit bistevaš delegašuvnna Davviriikkalaš Ráđđái.

 • Čatnasit oasseeaiggádin dahje ovttasbargoguoibmin Davvi- Norgga Eurohpá-kontuvrii. • Ásahit ođđa strategiija riikkaidgaskasaš álgoálbmotovttasbargui.

Ambišuvdna: Galgá leat eambbo diehttevašvuohta ja galget čavga rámmat areálasisabahkkemiidda sámi guovlluin. 

Prinsihppa: Bargiidbellodahkii lea áibbas čielga gáibádus ahte álbmotriekti čuvvojuvvo ja ahte olmmošvuoigatvuođat ja álgoálbmotvuoigatvuođat deattuhuvvojit vai sihkkarastá sámi beroštumiid ja vuoigatvuođaguddiid vuođu areálasisabahkkemiin ja huksenáššiin

Sámi vuođđoealáhusat nugo ovdamearkka dihte boazodoallu, guolásteapmi, eanandoallu ja meahcásteapmi leat dehálaš kulturguoddit sámi servodahkii. Dan dihte dain berre leat erenoamáš suddjen huksenáššiin vai eai ásahuvvo ođđa areálariiddut. 

Luondduguovlluid árvu gos eai leat sisabahkkemat, guovllut gos leat hearkkes ja áitojuvvon šlájat, luonddumállet, resursaguovllut, bohccuid eallinguovllut ja olgoáibmoguovllut ja mátkeealáhus galget erenoamážit deattuhuvvot. Sámediggi ferte danin ráhkadit areálabagadusa vai álgoálbmotriekti vuhtiiváldojuvvo ja konsultašuvdnaortnega čuovvoleami várás.

 Doaibmasuorggit:

Guollešaddadeapmi mearas ja eará mearravuđot šaddadandoaibma lea dađistaga šaddan areálagáibideaddji borramušbuvttadanindustriijan, mat dávjá gilvalit mearraresurssaid árbevirolaš ávkkástallanareálaiguin. Dán ovdáneami háliidit mii Bargiidbellodagas stivret nu ahte mearraresurssaid árbevirolaš ávkkástallan, erenoamážit vuonain, eai eretduvdojuvvo ja vaháguhttojuvvo.

Infrastruktuvrra huksen ferte dáhpáhuvvat álbmotrievtti ja sámi ealáhusbargiid ipmárdusa mielde, ja das ferte vuhtiiváldit sin dárbbuid. Infrastruktuvrrahuksen lea dehálaš mátkeealáhusa ovdánahttimii, ja guovddážis dásseárvosaš dearvvašvuođafálaldagaide ja servodatlaš sihkkarvuhtii.

Dát infrastruktuvrrahuksen lea lagas boahtteáiggis erenoamáš gustovaš go jurddaša DavviNorggabána viidásetfievrrideami ja Suoma/Norgga ruovdemáđii plánain, mat bohtet čuohcat ollu boazodoalloguovlluide. Dakkár huksemat fertejit vuhtiiváldit sámi vuoigatvuođaid, ja sihkkarastit earret eará ahte guohtunareálat vuhtiiváldojit. Danin ferte geahččalit gávdnat čovdosiid maiguin ealáhus sáhttá eallit. 

Ruvkeprošeavttat mat plánejuvvojit guovlluide gos sámi ealáhusdoaimmat doaimmahuvvojit, fertejit dáhpáhuvvat nu ahte lea gulahallan guoskevaš báikkálaš ealáhusaiguin ja vuoigatvuođaguddiiguin. Boahttevaš minerálabohkanprošeavttat fertejit dan dihte plánejuvvot nu ahte juo ásahuvvon sámi ealáhusat eai vahágahttojuvvo. Minerálabohkan ja prošeavttat fertejit eambbo plánejuvvot boahtteáigái, váldofokus ferte danin leat luondu, biras ja ceavzilvuohta. 

Lea čadnon stuora eahpesihkarvuohta ja konflikta bieggafápmohuksemiidda guovlluin gos dat boahtá čuohcat sámi ealáhusberoštumiide dahje vuoigatvuođaguddiide. Doppe fertejit vuoigatvuođaguoddit váldot mielde proseassaide álgoálbmotrievtti ja erenoamážit ILO 169 mielde. Dán vuođul sáhttet ovddasvástideaddji eiseválddit hilgut huksenprošeavttaid main leat negatiivvalaš váikkuhusat sámi ealáhusberoštumiide, sihke ávnnaslaš ja vuoiŋŋalaš kulturberoštumiide ja areálaberoštumiide.

Bargiidbellodat vuordá ahte luonddu, birrasa ja mávssolaš olgoáibmoguovlluid váldet váras. Ja háliida ahte stuora mávssolaš luondduguovllut galget árvvusadnojuvvot go mearriduvvo gosa bieggaindustriija galgá huksejuvvot.

Dála čáhcefápmorusttegat fertejit effektiviserejuvvot vai sáhttá ávkkástallat ollislaš potensiála, vai eastada areálakonflivttaid mat leat čadnon eará fápmobuvttadeapmái. Berre geahččat golgi áhpebieggaindustriija molssaeaktun jus nannánvuđot bieggaindustriija lea čoavddus ruoná molsumii. Dát ásaheapmi ii galgga dattege dáhpáhuvvat dovddus guolástansajiin. Jus áhpebieggapárkkaid huksema oktavuođas šaddet vuorddekeahtes luoitimat, dahje dat eará ládje váikkuhit ealáhusvuđđui negatiivvalaččat, de ferte oahppangažaldat árvvoštallojuvvot. Guolástus, ássan dahje vahágat ekovuogádagas leat ovdamearkkat surggiide mat sáhttet váikkuhuvvot.